Tässä sitä nyt ollaan. Terve.
Tai no, lääkäri kieltäytyi lupaamasta, että olen oikeasti nyt terve, mutta että ei tehdä enää muuta kuin observoidaan ja kaikki näyttää aika hyvältä. (Jos en koskaan tätä maininnut, diagnoosini oli PTLD, post-transplatic lymphoproliferative disease, ei aivan kunnon lymfooma ja täysin linkittynyt elinsiirtolääkitykseeni)
Kaikki veriarvot parantuneet, kivut ovat lähteneet täysin pois (minkä takia sain opiaattien vieroitusoireita varten nukahtamislääkkeitä viikoksi) ja tunnen oloni oikeasti hyväksi. EBV (mononukleoosin aiheuttava virus) on täysin tuhottu, joten sain luvan myös liikunnalle! Vihdoin! Olen menettänyt kolmessa kuussa lähes koko kunnon kun liikunta niin vähissä.
Sain myös luvan matkustaa, joten nyt kesää helpompi suunnitella. Tarkoituksena käydä ainakin taad Sveitsissä, ystäviä ja sukulaisia näkemässä.
Erittäin inhottuneen luvan sain myös tatuointia varten (herra lääkäri ei tykkää tatuoinneista), ja sain ärsyttävän uutisen siitä, että puolet kehostani on kymmenen vuotta sitten olleen vahvan kortisonikuurin takia täysin mahdoton tatuoida. Joten tilaa on todellakin rajallinen määrä...mutta kai se tästä.
Kävin lääkärin jälkeen kaverin kanssa syömässä ja shoppailemassa ja kaikkea ihanaa. Oli kyllä aivan mahtava päivä kaikin puolin, vaikka jalkani ovatkin kuolleet juuri nyt. Löysin myös aikalailla kaiken mitä etsin, mutta ei siitä vielä sen enempää.
Päällä oli tosiaan nahkatakki (Lindex), musta toppi (taisi joskus Anttilasta...siinä on jotain hämähäkinseittiä koristeena), se uusi hame ja pitsisukkikset (HM). Teki mieli koristautua enemmän ja laitoin vielä tekoripset. En koskaa oikeastaan käytä, kun eivät tunnu kovin näkyviltä. Pitäisi löytää jostain vähän isommat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti