maanantai 31. joulukuuta 2012

Omenia, päärynöitä, banaaneja....

Alkoi taas kerran muutamien ihmisten kanssa keskustellessa ärsyttää tämä iänikuinen 'jos sulla ei oo massiivisia rintoja niin oot päärynä' -keskustelu, jossa ei ole mitään järkeä. Ei sitten yhtään mitään.
Ensinnäkään, ei ole kovinkaan väliä mikä vartalomalli itsellä sitten lopulta on. Ei siis ainakaan muille pitäisi olla. Sen tietäminen auttaa selkeästi valitsemaan itselleen sopivat vaatteet, sellaiset, jotka imartelevat eivätkä vain peitä kaikkea.



Tähän kuitenkin itse pidän kaikista eniten Gokin ohjeista, jotka ovat yksinkertaisia, ja todellakin oikein.



Omena. Omenavartaloisella on kunnolla rintavarustusta, pyöreä vatsa ja ylävartaloa kapeampi lantio ja reidet.





Päärynä. Päärynävartaloisella on kapeat hartiat JA pienet rinnat ja leveä lantio ja reidet.




Tiimalasi. Tiimalasivartaloisella on selkeä vyötärö ja sitä suuremmat ala- ja ylävartalot. Tämä ei välttämättä tarkoita Marilyn Monroe -tyylistä 'suuret rinnat, suuri lantio' tapausta, vaan voi myös olla leveät hartiat ja leveä lantio. Kunhan vain ylävartalo on yhtä leveä kuin alavartalo (on se sitten rintojen tai hartioiden kanssa, ei ole kauheasti merkitystä, sopusuhtaisuus syntyy jokatapauksessa).




Yläpainotteinen, tai ylösalaisin kolmio. Tällä vartalotyypillä on hartiat selkeästi leveämmät kuin lantio, mutta muuten voi yhä olla pieni muualta. Karikatyyrimäisesti sellainen akkareiden atleetti - ylösalaisin käännetty kolmio.




Poikamainen (hoikka tai atleettinen). Toisaalla tämä on aika täsmälleen sama kuin banaani, sellainen hoikka vartalo ilman mitään erityisiä muotoja.


Tämä on kaikki niin yksinkertaista, että sietäisi jo loppua se turha yksinkertaistaminen. Täysin riippumatta siitä mikä on kenenkäkin mielestä kaunis vartalonmalli, niin on jokseenkin rasittavaa kuulla koko ajan kun selkeästi tiimalasivartalon omaavia tyttöjä (ehkä jopa ihan tahallaan) väitetään päärynöiksi. Ihan vain ettei olisi millään tavalla yhtään parempi.
Ja tätähän moni aikuinenkin vielä huokailee. Voi kunpa olisin tiimalasi. Hei, oletko ajatellut, että ehkä sinä oletkin? Ovatko lantiosi levein kohta ja hartiasi samalla kohdalla, ja välissä pieni vyötärö?
Jos et ole, niin mitä väliä? Ole ylpeä siitä, että olet juuri sellainen kuin olet, sillä vaikka muutosta haluaisit ja kaipaisit, niin mikään muutos ei koskaan tule mieli maassa. Rakasta itseäsi.


Jos olet epävarma omasta vartalomallistasi, tai haluat saada vahvistuksen tietoosi vielä yhdestä paikasta, niin käypä täällä: Gok Wan's Bodyshape Finder


Kaikki kuvat tumblrista.

Uusi vuosi, uudet lupaukset!

Vuosi 2012 oli oikeastaan aika yllättävän merkityksellinen minulle, vaikkei oikeasti mitään suurta tapahtunutkaan. Kevättalvesta päätin, että pitäisi luoja vieköön vihdoin vähän laihtua, mitä en kuitenkaan vielä siinä vaiheessa tehnyt.

Toukokuussa kävin vanhan ystävän luona Italiassa, ja se oli kyllä aivan uskomattoman ihana matka. Koin myös ensimmäisen maanjäristykseni siellä, eikä ollut mikään ihan pienikään! Tapasin ihania ihmisiä, jotka ottivat minut elämiinsä avosylein, ihastuin ja sain jopa kunnolla puhtia laihdutukseen. Heinäkuuhun mennessä olinkin laihtunut 10 kiloa. Samalla oli tullut liikuttua upea määrä, ja allini ovat lähestulkoon poissa. Heinä-elokuussa tuli toinen ystävä Italiasta käymään, vietettiin aika upea (ja samalla hyvin riitaisa, ollaan molemmat todella temperamenttisia) viikko.

Heinäkuussa tuli perheeseen myös aivan uusi ihana karvapallo - pieni vallaton berninpaimenkoira, joka on kyllä niin ihana. En voi kertoakaan kuinka paljon aina kaipaan kotiin, kun jossain muistan, että siellä se pieni (lue: 35-kiloinen) pallo odottaa! Kylläkään oma, jo hyvään ikään päässyt, colliedaamini ei ole yhtään niin innoissaan pennusta kuin minä.

Syyskuussa alkoi taas opiskelu, aloitin kandini, nyt se on jo melkein valmis. Aloitin uuden sivuaineen ja lopetin toisen ajanpuutteen vuoksi. Ymmärsin vihdoin mistä oikeasti välitän elämässä ja toivottavasti pääsenkin toteuttamaan sitä kaikkea vuoden vaihduttua.

Lokakuuhun mennessä olin laihtunut jo melkein 20 kiloa. Eikä enää ole juuri mitään mentävänä, mitä nyt kunnon kohotusta ja lisää lihaksia jos saisi. Siihen onkin suunnitelmat ensi vuodelle. 

Mutta, vihdoin taas vuosi vaihtunut, aika jännää oikeastaan. Ei tunnu miltään, ja silti tuntuu kovastikin - kaikkea uutta ja ihanaa!
En kauheasti lupaile ikinä itselleni mitään, koska jostain syystä itselleni antamat lupaukset rikon todella helposti (valitettavasti). Yleensä osaan pitää lupaukseni todella hyvin, mutta itselleni en...
Hmm
Toivottavasti paremmin tällä kertaa!




ALA KUNTOILLA
Älä vain laihduta, vaan myös laihdu! Hankkiudu eroon niistä järkyttävistä määristä ruokaa ja liiku kunnolla! Liiku liiku liiku!






 OPI TANKOTANSSIA
Olethan jo vuosia halunnut etkä koskaan aloittanut!





SÄÄSTÄ RAHAA
Koska tiedät ihan hyvin, ettei sillä opintotuella kituuttelu maita kauaa, eikä sinun työnäkymilläsi ole järkevää nostaa lainaa yhtään mistään!



AND JUST BE HAPPY!


sunnuntai 30. joulukuuta 2012

White ink tattoos

Tässä tuli mieleen vähän kirjoitella mitä on mielessä kyseisistä tatuoinneista. White ink tattoo, eli oikeastaan aika tavanomaisesti valkoisella musteella tehty tatuointi on ihan juuri sitä. Se on tavallinen tatuointi, jonka väri nyt vain sattuu olemaan valkoinen.

Tietysti valkoisen olleessa kyseessä se ei näy juurikaan jos iho on jo hyvin vaalea, ja se haalistuu herkästi varsinkin auringossa, joten on parasta ottaa se paikkaan, jossa se ei ole auringossa (tai vastaavasti jos ei välitä siitä kuinka paljon se haalistuu). Samahan tietty koskee muitakin tatuointeja, ja jotkin värit pysyvät toisia kauemmin. Itselläni omani ovat ihan vain mustalla ja paikassa, joka saa aurinkoa koko ajan joka kesä.



Nykyisin näkee vähän kaikkialla jonkun, jolla on jokin pieni tekstin pätkä tai ihan pikku kuvio valkoisella, jotain sellaista pientä ja harmitonta mitä kukaan muu ei oikeastaan huomaa, mutta minusta se pääsee oikeuksiinsa vasta hieman isommissa töissä, joissa oikeasti näkee herkän kuvion, eikä vain jotain pientä röpelöä.
Poikkeuksena kuitenkin alla oleva Gondorin valkoinen puu, joka on siisti juuri siksi, että kyllähän sen nyt sietääkin olla valkoisella!



Itse kuitenkin en tiedä ottaisinko ikinä valkoista tatuointia, lähinnä sen takia, etten näe itselleni pointtia ottaa lähes näkymätöntä tatuointia, kun voin yhtä hyvin ottaa näkyvänkin. Mustalla.
Toisaalta, varsinkin nuo muutamat ruusukuvioiset ja tuo olkavarressa oleva ovat niin herkän kauniita, että kyllähän sitä vähän tekee mieli...


Kuvat tumblrista ja weheartitista.

Barokkia barokkia barokkia

  

Liu Wen Kiinan Voguen joulukuun 2012 painoksessa barokkimuotia päällä. 

Tässä se onkin, taas yksi ihastus muodissa: barokki. Vihdoinkin! 

Barokki tyylisuuntana alkoi Italiassa joskus 1600-luvun lopulla, ja jatkoi voittokulkuaan läpi 1700-luvun aina rokokoohon asti (jota välillä kutsutaan myöhäisbarokiksi). Sen tunnusmerkkeinä olivat kauniit ornamentaaliset kuviot, vahvat värit, kulta, dramaattiset muodot, valon ja varjon vaihtelut arkitehtuurissa ja mahtipontisuus niin kuvataiteessa kuin musiikissakin. Esimerkiksi barokin ajalta ovat sellaiset tunnetut klassiset muusikot kuin Antonio Vivaldi, Georg Friedrich Händel ja Johann Sebastian Bach. 


Howardin linna Yorkissa, Englannissa edustaa barokkia, samoin kuin Versaillesin kappeli.

Muodissa minua itseäni ihastuttavat tummat värit, kauniit damaskikuviot muun muassa kullasta, ja se kaunis tummanpuhuva pitsimäisyys mitä barokki tyylisuuntanakin saa aikaan.



Loppuun vielä pari barokkibiisiä, jos ette ole herroilta mitään vielä kuulleet:





keskiviikko 26. joulukuuta 2012

OOTD #2 Christmas edition

Koska vietän joulua kuitenkin kotona, en kauheasti jaksa välittää onko kaikki aivan viimeisen päälle. Ehkä jos olisi suurempi perhe, niin jaksaisi, mutta kun on vain kaksi ihmistä, niin...no jaa. Miksipä sitä paremmin yrittäisi? Ei tuo edes ole poikaystävä, joten sitäkään varten ei tarvitse panostaa mitään. Sekin kulkee täällä verkkareissa!

Kuitenkin, vaatteina oli tällä kertaa Ellokselta hankittu musta valkopilkullinen mekko, josta kerroinkin jo edellisessä postauksessa, ginatricotilta lepakkohihainen neuletakki (aivan ihana muuten, pitääpä käydä ostamassa pari lisää kun vielä löytää), HMltä punainen vyö ja mummolta pari vuotta sitten saadut pinkin sukat/tohvelit.




Se joulupostaus

Viime vuosina meidän perheessä ei olla ihan hirveästi joulua juhlittu. Ei ainakaan samalla tavalla kuin aiemmin, kun ei kahdestaan ole ihan niin kivaa (ainakaan kun on tottunut enempään). Tänä vuonna kuitenkin päätin vähän panostaa.



Koristelin vähän taloa, laitoin lumihiutaleita ikkunoihin, koristelin kasveja, laitettiin joulumänty (niin, mänty, koska meidän kuuset oli niin suuria) ja tehtiin aivan julmettu määrä ruokaa! Aattona syötiin kokonaista ankkaa, laatikoita, herneitä ja salaattia, joulupäivänä kun mummokin tuli käymään syötiin sitten enemmän alkupaloja (mummo ei syö oikeastaan mitään...), oli kaikkea pientä mukavaa. Sillejä ei ole meillä ikinä, kun kukaan ei syö niitä loppuun, ja kun vuosia on syönyt vain kinkkua (joka tuntuu olevan joka vuosi vain huonompaa, eikä sellaista kymmenen kilon karjua oikein jaksa kahdestaa syödä) ja kalkkunarullia, niin tarvitsi kyllä kunnolla vaihtelua!



Ankka oli aivan loistavaa. Tuosta kolmesta kilosta on yhä aika paljon jääkaapissa, mutta veikkaanpa, ettei se tätä päivää kauempaa enää kestä.
Tänään tulee nimittäin iltaruoaksi ankkasubeja! Niin ja tietysti kaikkea namia, kaikkea mitä sai joululahjaksi. Ja yrittäkääpä olla huomaamatta akkaria ruokapöydässä. Meillä molemmilla on täällä paha tapa lukea jotain ruokailessa, minulla se on akkarit, hänellä muut lehdet.






Tänä vuonna sain namilahjoina lähinnä keksejä. Ei niinkään sen takia, että aivan kauheasti rakastaisin keksejä ja oi kuinka niitä toivoin, vaan sen takia, että nuo rasiat olivat paljon nätimpiä kuin muut, ja niissä nyt sattui olemaan keksejä sisällä! On ihana saada nuo rasiat sitten käyttöön kun ovat tyhjiä. Mitä kaikkea ihanaa askartelukamaa niihin voikaan laittaa!



Ostin itselleni mustan valkopilkullisen mekon Ellokselta kun oli alennuksessa, ja sainkin joululahjaksi saman mekon muut värit. En kyllä jaksa odottaa, että pääsen laittamaan ne päälle jonnekin. Ovat todella todella kauniita!






Sitten sain parit kirjat lahjaksi. Ensimmäisenä pikkukirja Amazing and Extraordinary Facts: Kings and Queens Malcolm Dayltä. Se on sellainen nippelitieto kirja, josta löytyy kaikki tarpeellinen ja tarpeeton tieto kuninkaallisista (ei pelkästään Ison Britannian, mutta kai lähinnä...). Toisena on J.K.Rowlingin uusin Casual Vacancy, jonka olisin kyllä muutenkin halunnut, mutta halusinpa vielä enemmän kun ystävä sitä vinkkasi minulle. Kolmantena on Björn Lundbergin 100 Historiska listor: från de kortaste krigen till de galnaste kungarna, joka on kyllä pieneksi historiankirjaksi todella hyvä. Siinä on paljon asiaa pienessä paketissa, ja helposti löydettävissä.



Sain myös mummolta lahjaksi nämä mangat. Olen jo pitkään halunnut lukea Black Butleria, mutten ole saanut aikaiseksi, kun mangat kuitenkin täällä niin kalliita, enkä yhtään tykkää lukea jotain koneelta. Mutta nyt minulla on näitä neljä! Joten kyllä tässä hetkeksi on tekemistä!
 Ai että kun on kivaa, kyllä joulua kestää!

Tässä vielä vähän kuvia koristeluista.







sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Tähtiä ja galakseja

Tuntuu kyllä ihanalta kun huomaa, että jotain mitä on jo vuosia toivonut tulee yhtäkkiä muotiin, ja siitä voit rauhassa nauttia kaikissa muodoissa! Mulle tämä on nyt käynyt avaruuden tultua muotiin. Kaikkialla näkee ihania määriä värejä, tähtiä, galakseja, tähtisumuja, ja toivon (ehkä turhaan, mutta who knows), että tämä säilyisi nyt ainakin kunnon hetken muodissa!





Vaatteissa ehkä kaikista ihanimpana näen juurikin sellaiset kirkkaat värit kuin pinkit ja violetit, vaikka ne eivät olekaan niitä yleisimpiä värejä tuolla avaruudessa. Parhaimmin minusta tyyli sopii kenkiin, oikeastaan mihin tahansa kenkiin (paitsi ehkä saappaisiin), housuihin ja shortseihin, tuubimekkoihin, ja kaikkiin mekkoihin ja hameisiin, jotka ovat jostain ohuesta kankaasta, esim sifongista. Esimerkiksi farkkuihin (ja farkkushortseihin) tällaisen efektin teko on lastenleikkiä myös kotona, mutta ehkä sifonkia varten pitäisi keksiä jotain vähän monimutkaisempaa.





Farkkushortseihin efektin voi helposti saada käyttämällä tavallista sientä (esim meikkisientä) ja erilaisia kangasvärejä (esim pinkkiä, liilaa, sinistä ja valkoista). Niitä töpöttämällä siihen kankaaseen saa värit, ja lisäämällä pieniä valkoisia pisteitä saadaan tähdet!



Tähän loppuun vielä hieman ihan oikeaa avaruutta!







Vaatekuvat tumblrista ja avaruuskuvat hubblesite.org


Seuraa blogiani Bloglovinin avulla