Tulisiko meille tällainen?

Sen jälkeen kun tuossa viime kesänä hankittiin uusin perheenlisäys pienen bernipalleron muodossa, olen oikein urakalla miettinyt mitä teen ja mikä rotu sen jälkeen kun rakkaasta colliestani aika jättää. Toivottavasti siihen on vielä pitkä aika, mutta kyllä yksitoistavuotiaan nivelrikkoisen daamin emäntänä pitää ottaa realiteetit vastaan ja tajuta, ettei tämä ikuisesti kestä. (Yhäkin, toivottavasti vielä ainakin sen pari vuotta, on vielä niin reipas tyttö).

Meillä on aiemmin ollut jo kaksi berniä, ja vaikka ihana rotu onkin, niin se ei ole minun vaan isäni lemmikki. Lähinnä siksi, että itse mieluiten otan koiran, jonka ensimmäinen reaktio kaikkeen ei ole 'EI'. Siis siinä on kyllä itsepäinen rotu, ei elämä. Ihania kyllä, ja fiksuja, ja aivan loistavia sellaiseksi maatilankoiraksi niinkuin Sveitsissäkin ovat, sillein vähän niinkuin vahtimaan, muttei kuitenkaan mitenkään hullunlailla. Mutta berniläisinä ovat kyllä todella jääräpäisiä (sveitsiläisvitsi siinä, Bernistä kotoisin olevat ovat hitaita ja jääräpäisiä...).
Joka tapauksessa, berniä en siis itse halua, vain juuri päinvastoin, ihanan bernityttömme seuraksi jonkin koiran, joka pitää kaiken sen innon ja jäärän ruodussa.

Collieta en kuitenkaan enää halua. Tai no, luonteen puolesta kyllä, ehdottomasti, mutta siinä on se iso mutta. Mistä ihmeestä löytää pitkäkarvainen collie, jolla ei ole niin julmetusti karvaa perseessä? Ei, ihan totta, ei millään tapaamallani pitkäkarvaisella koiralla ole ollut niin kamala määrä villaa ihan persreiässä asti! Se on hirveää, ja joka kerta kun on vähänkin löysä vatsa (joka ihmeellistä kyllä ainakin nykyiselllä on aika usein) niin pitää viedä suihkuun pestäväksi ja parturoitavaksi! Ei sellainen ole hyväksi kenellekään, eikä varsinkaan koiraparalle, joka ei ikinä voi pitää itseään siistinä.
Ja sileäkarvaiset colliet...noh, ihania koiria, mutta kun muutaman kerran saanut halauksen sellaiselta, niin ainoa mitä voi ajatella on, että kylläpä se on kova. Kun ei ole sitä pehmeää kerrosta villaa siinä välissä, niin ei myöskään ole mitään suojaamaan siltä aika luisevalta keholta. Tästä syystä ei meillä myöskään ole muutenkaan ollut ikinä lyhytkarvaisia koiria...

Saattaa kuulostaa ilkeältä, mutta sama se minulle on! On varmasti porukkaa, jotka katsovat berniämme ja ajattelevat sen olevan aivan liian iso syliin, ja että mopsi on parempi.
Eikä minulla ihan totta ole mitään oikeastaan mitään koirarotua vastaan (toisin kuin muutamalla perheenjäsenelläni), mutta jos aion viettää seuraavat kymmenen plus vuotta jonkun otuksen kanssa, niin haluan, että tulemme varmasti hyvin keskenämme toimeen! Eikö se ole ihan hyvä asenne? Ettei hanki mitä tahansa koiraa, vaan harkitsee hyvin tarkkaan mikä meille oikeasti sopii ja minkälaisella koiralla olisi meillä kaikista parasta?

Eli itse asiaan. Olen nyt saanut rajattua listan mahdollisista koiraroduista (ja juu, aion hankkia rotukoiran siitä yksinkertaisesta syystä, etten halua sitä yllätystä, että koirassa onkin ollut jossain välissä jotain ajokoiraa eikä tee mitään muuta kuin karkailee, näin stereotypiat mielessä) neljään rotuun. Jokaisessa on niin hyvät kuin vähemmän hyvät puolensa perhettäni ajatellen, mutta suurpiirteisesti sanottuna jokainen näistä roduista sopisi oikein hyvin meille asumaan. Olen nyt laittanut alle vain muutamia piirteitä, koska loput ovat joko samantyyppisiä kuin bernillämme ja colliellamme, tai samanlaisia kuin muilla listatuilla koirilla.
Nyt ei sitten löydy mitään ylisöpöjä pentukuvia, koska kaikki pennut ovat ylisöpöjä!

Leonberginkoira
+ iso koira koira sopii meille hyvin niin tilan kuin liikunnankin osalta. Suuri koira pitää aika hyvin jo äänelläänkin varkaat loitolla...
+ jalostettu seurakoiraksi, eli leppoisa seuralainen, joka ei vähästä mene sekaisin
+ loput perheestä tykkäisi
- kuulemma aika kiinnostunut uimisesta, joten lampi ei olisi enää rauhassa

Islanninkoira
+ todella fiksu
+ ei juurikaan metsästysviettiä
+ hyvä perhekoira
- haukkuherkkä (vaikkei tämä maalla niin väliä teekään, niin silti)

Eurasier
+ seurakoira
+ nopea oppimaan
- tylsistyy helposti opetuksen toistoista
- mahdollisesti hieman jääräpäinen

Shetlanninlammaskoira
+ helpompi turkki kuin colliella
+ niin pieni, että saa kannettua vaikka suoraan suihkuun, jos käy niinkuin colliella...
- pieni