Talveksi jotain ihanaa

Elikkäs, olen pitkään jo (lue: kolme vuotta) ollut ilman kunnollisia hanskoja ja hattua. Tai no, kyllähän minulta jotain lämmintä löytyy, mutta ihan totta, nyt kun on jo kolme vuotta ollut yliopistossa ja kaikki luokallakin osaavat pukeutua ikäisinään (ja todella siististi) niin se ilmaiseksi saatu "Hills-koiranruoka" -pipo ei ole enää ehkä se ihan paras laittaa päähän. Se on kyllä todella hyvä pihalla, mutta entä jos menee työhaastatteluun? Kaunis mekko, ihanat kengät, upea takki....ja harmaa pipo, jossa lukee isolla Hills.

Hanskoja ei minulla sitten olekaan kuin nuo yhdeksännellä itsetekemät punakarvat. Niin siis todella pörröiset, ja lämpimät kun laitoin kahta eri lankaa, mutta elämä kun ne ovat menneet järkyttävään kuntoon vuosien saatossa! Siis todella, hirveännäköiset nykyisin!
Eikä niitä oikein voi enää pestäkään, hajoavat muuten käsiin, vanhoilta koiriltakin ne haisee! Ei ei ei. Tartten jotain uutta.

Anyways, pari suunnitelmaa löytyy, jotka toivon mukaan saan kaikki toteutettua joku päivä!

• Mustat tekokarvalapaset ja -hattu. Tiedätkö, sellaiset kunnon venäläistyyliset? Sopisi todella täydellisesti ihanan punaisen talvitakkini kanssa! Vaikka esimerkkikuvan hattu onkin aitoa turkkia, niin mieluummin itse hankkisin kyllä tekoturkkina (en ihan siitä yleisimmästä syystä, mutta en mene siihen nyt).
• Sellainen nelkytluvun turbaanipipo. Tämän aion kyllä tehdä itse heti kunhan vain saan sopivaa lankaa tai kangasta. Siihen keskelle kun laittaa vielä jonkin nätin korun niin ah.
• Jotkin ihanat nahkahansikkaat, mieluiten jotain söpöä, rusetteja tai sydän tai jotain. Niin ja ehkä viininpunaiset? 

Karvalakki täältä

Turbaanipipo täältä

Minna Parikan hansikkaat täältä

Solid gold key

Teki tässä mieli kirjoitella vähän yhdestä naisesta, joka on ollut minulle jo pitkään inspiraationa. Tai oikeastaan aina siitä lähtien kun kuulin hänestä! Vaikken voikaan sanoa päässeeni yhtään niin pitkälle vielä (tai ehkä koskaan) niin unelmat eivät kuole ikinä!

Oon aina arvostanut naisia, jotka kaikesta huolimatta ovat onnistuneet, pärjänneet ja kestäneet kaikki vastoinkäymiset, pitäneet kunnolla ryhtinsä.

Hedy Lamarr. Itävaltalaissyntyinen näytellijätär, syntyi vuonna 1913 ja oli yksi aikansa kirkkaimmista valkokankaan tähdistä. Ainakin omasta mielestäni...

Niin lahjakas näyttelijä, valitsi rohkeita rooleja ja oli kaunis kuin mikä. Fiksukin hän oli, todellakin. Itseasiassa hänen takiaan meillä on nykyisin laajakaistoja ja mobiililaitteita ja ties mitä! Hedy Lamarr oli yksi niistä, jotka tekivät pohjatyötä sille tekniikalle, jo 40-luvulla (vaikka hän sai kunniaa siitä vasta 1997...).

Hänet rankattiin maailman kauneimmaksi naiseksi, ja hän ehti olla elämänsä aikana kuusi kertaa naimisissa (voisiko olla syynä pikkumieliset miehet, jotka eivät kestä kauniin naisen viisautta?).
Hänen ensimmäinen avioliittonsa oli rikkaan itävaltailaismiehen kanssa, joka oli kontrollifriikki ja yhteydessä sekä Saksan että Italian fasisteihin. Hedy oli itse juutalaissyntyinen, eikä varmasti ollut niin helppoa tavata Hitler...

 

Aivan tajuttoman upea nainen, joka todellakin kesti koko tieteellisen uransa aikana sen 'ongelman', että oli niin kaunis nainen.

Jos joskus haluaisin tavata jonkun jo kuolleen ihmisen, se olisi hän.